Olen odottanut hetkeä, sitä omaa aikaa, jota ei kuitenkaan koskaan ole. Miksi näin?
”En huomannutkaan.” Aikaa ei yksinkertaisesti vain ole olemassa, tai onhan sitä sekunneissa mitattavissa, tunneiksi muuttuvissa… Mutta loppujen on vain odotusta tulevasta ja muistelua menneestä. Mihin katoaa nykyisyys?